Tekstit

Oma työhuone!

Kuva
Se ensimmäinen versio omasta työhuoneesta kerkesi olla noin viikon. Se saa nyt nimekseen Työhuone 1. Sain mukavasti tavarat paikoilleen ja tuntui oikein näppärältä sijoittelulta.  Noooh, sitten tytär tuumasi, että iso huone tuntuikin jokseenkin kolkolta ja voisi olla mukavampaa siinä pienemmässä huoneessa. Eipä muuta kun tavarat liikkuun taas. Onneksi mä tykkään järkkäillä huoneita..  Nyt mä olen sitten isommassa huoneessa ja ekan viikon ihan yksin kissojeni kanssa. Tää tuntuu niin upeelta! Mä olen aina viihtynyt itsekseni. Tosin nyt en ole tyytyväinen tähän huoneen järjestykseen. 2 pöytääni on nyt L-mallisesti ja tykkäsin kyllä enemmän siitä I-mallista. Ongelma on tosin siinä, että pöydät on erilaisia. Ja niillä on korkeuseroa 4cm.  Ehkäpä joudun hakemaan Ikeasta toisen pöytälevyn jalkoineen.. Iso leikkuupöytäkin on vielä kokoamatta, tosin sen kansilevy odottaa vielä äitylin kuistilla. Se kun ei mahtunut mun autoon. Voisin tietty laittaa sen muuten kasaan niin saisin sitten järjestett

Uusi vuosi ja vanhat samat jutut..

 Morjentes! Sehän olisi sitten -22 alkutekijöissään. Joka puolelta saa lukea kuinka on kovasti suunnitelmia tälle vuodelle ja kuinka on jotain uutta tuloillaan ym.. Mä voin myöntää, että mulla ei ole.  Ihan näillä samoilla mennään kun viime vuosikin. Tai sen verran vois jättää pois, ettei sitä sairaalarumbaa tarvitsisi ottaa uusiksi. Se onkin yksi syy miksi en niin kauheasti intoile minkään tavoitteen perässä. Puolitoista vuotta sitten otin tavoitteeksi lyödä itseni läpi korumarkkinoilla. Kävisin kaikissa tapahtumissa, mitä isompi sen parempi. Ja tietenkin niitä pienempiäkin, että saan Kasaamon esille. Aika paljon pyörinkin eri puolilla ja melkeimpä joka viikonloppu oli jotain tapahtumaa. Sitten tapahtui jäätynyt olkapää ja korona ja aivoinfarkti ja ja .... Korona jyllää edelleen, olkapää on melkeimpä parantunut, pääkoppakin, mutta  vähän jähmeempänä kuin ennen. Päänsärkyä ei onneksi taas ole ollut tuon joulun jälkeen. Toivottavasti pysyykin poissa. Mutta muuten olen huomannut, että ei

Mitä Joulu toi tullessaan..

Kuva
                   Ihanaa Joulun aikaa kaikille! Nyt mä istun mun omassa työhuoneessa, ikkunan edessä (joka kaipaisi kipeästi pesua..), pitkän pöydän ääressä ja kirjoitan tätä.  Asiat tapahtuu nopeasti kun ne vain alkavat rullaamaan. Poikani kun sai päähänsä, että oma asunto olisi nyt ajankohtainen, niin eihän siinä mennyt kuin kuukausi ja huone tyhjeni! Kaikki kävi niin äkkiä, ettei oikein omat ajatuksetkaan pysy perässä. Muutto tapahtui 2 päivää ennen jouluaattoa. Onneksi nuorella miehellä ei juurikaan muutettavaa ole. Sänky, yöpöytä, kallax 2x4, työpöytä +tuoli ja tietysti se kaikkein tärkein eli tietokone. Asunto on aivan ihana! Juuri valmistunut kerrostalo, ylin kerros missä huonekorkeus 4m ja vielä parvi! Isot korkeat ikkunat ja lattialämmitys... Ihan kateelliseksi tulee kun asuu itse tällaisessa 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa, melkein maan tasalla. Täällä mikään ei ole uutta.. Mutta tiiättekö kuinka ristiriitaiset tunteet voi olla?! Toisaalta innostus omasta lisääntyneest

Ekat messut ja joulun odotusta..

 Jaahas.. Kyllä se aika vaan rullaa. Monesti ihmettelen miten jotkut jaksaa/kerkee pyörittään perhettä, töitä, somee, blogata ym ja olla vielä hurjan ahkera julkaisuissaan.  Itselläni oli ajatus kirjoittaa tunnelmia ajasta ennen messuja, niiden aikana ja loppukaneetti.. Ajatukseksi jäi.  Se on kuulkaa kun tää palkkatyö vie liikaa aikaa kaikelta muulta!!  Mutta... Messuihin valmistauduin pari päivää. Lähinnä keräsin mukaan lähtevät korut kasaan ja tarkistin, että kaikissa on asianmukaiset korukortit ja hinnat. Sitten tein kaikesta inventaariolistat. Tuo lähinnä siksi, että sain merkattua myydyt korut nopeasti ylös. Ja sekin vain omaksi tiedokseni, mikä koru myy eniten. Sumuppiinhan saa myös jokaisen artikkelin ja/tai ryhmän ja myydessä voi valita suoraan sieltä. Sillonhan tuo tieto tulisi kerättyä jo siinä. Mutta en piidä siitä että maksuhetkellä menee aikaa just sen tietyn korun tai ryhmän etsintään. Kun mulla niitä koruja riittää.. Noh, palataan messuihin. Torstaina pääsi siis jo rake
Kuva
  Ajatusten tornado..   Tiiättekö sen tunteen kun päässä myllertää kuin kuivausrummussa? Mulla on ollut se tunne jo pitkään. Joo, toki se infarkti myllersi osuutensa, mutta nyt on siis ihan vaan ajatuksista kyse.  Tää mun koruhomma on vienyt mut ihan mennessään ja haluaisin tehdä vain sitä. Olisi ihanaa voida työntää pää luovuuden pensaaseen ja eksyä sinne päiviksi - öiksi - viikoiksi... Mutta palkkatyö häiritsee pahasti ja varastaa aikaa ja energiaa. Ja samaan aikaan se "pikkuJenni" tuossa olkapäällä rutisee kuinka sun rahat ei millään riitä ja et sä saa koruista tarpeeksi rahaa ja mitäs sit kun ja entä jos...... Ja mä vastaan sille, että kyllä ne muutkin koruilla elää, -on niitä muitakin yhden naisen bisneksiä, jotka saavat elantonsa koruista! Gloria Tätä keskustelua on käyty jo pitkään, ..vuosia. Ja yhtään ei helpota se että palkkatyön oravanpyörässä pyöriminen ei kiinnosta enää ollenkaan. Toisaalta se on helppoa, raha tulee säännöllisesti.. Mutta myös kuluttavaa, istua su

Syksyn sateet..

   Viime kirjoitukseni jälkeen jäin todella miettimään niitä kotisivuja. Jonkinlainen mielikuva oli, että olisin jotkut ilmaiset pohjat avannut joskus.. Niitäpä sitten etsimään. Lopulta löytyi aika helposti kun hoksasin tarkistaa sähköpostista. Olinhan ne tosiaan avannut webnode-pohjalle. No siihen se helppous sitten loppuikin. Meinasi kärsivällisyys loppua heti alkuunsa. Nyt moni varmaan nauraa partaansa.. Mutta tälläinen atk-nero kun ei tajua noista jutuista mitään. Olin kuitenkin päätökseni tehnyt ja ei siinä sitten auttanut muu kuin harjoitella. Lopulta sain homman tehtyä 2 päivässä, valmiiseen pohjaan. Ja mielestäni sain aikaan ihan kivat sivut. Ajatus oli pitää ne ilmaisina, mutta oman osoitteen saaminen houkutti niin että maksullisethan niistä sitten tuli. Käykäähän kurkkaamassa ja saa laittaa kommenttia jos jotain tietoa sinne kaipaisit lisää tai ihan vaikka vain mielipiteesi sivuista. Kotisivut löytyy osoitteesta www.kasaamo.com    Seuraavaksi alkaakin jännittäminen Kädentaito

Niin se aika rientää!

Tänään tuli töissä puheeksi kuinka pienyrittäjällä olisi hyvä olla oma kotisivu, verkkokauppa - mieluummin jostain muualta kuin holvista (missä mulla on..). Päivitykset tasaisesti ja usein someen: face, insta, tiktok, mitä näitä nyt onkaan. Ja toki tehdä videoita toiminnastaan, mitä enemmän itse esillä, sen parempi. Ja vielä jos pitäisi blogiakin!  Mullahan on blogi! Ehhehe...  Nuo kaikki edellä mainitut "olisi hyvä olla" ominaisuudet on mulle aina tuntunut kaukaisilta. Osaksi senkin takia, että käyn päivisin palkkatyössä ja koruhommelit on mulle sivutoimista.  Toki haluaisin siitä päätoimista, mutta ei vaan riitä aika eikä jaksaminen. Ja toisaalta, ei ole rohkeutta tiputtaa säännöllistä palkkaa pois.. Viitatakseni tuohon edelliseen blogi-tekstiini, se Joulutori nokialla osoittautui mulle erittäin tuottoisaksi. Sain sieltä hulppean myynnin ja lisäksi tapahtuman järjestäjä pyysi korujani myyntiin heidän kirpputorilleen - Siisonille. Olin aivan onnesta soikeena! Tottakai! Sillä