Kädetön Emäntä

 Heipsuli hei! Leikkaus oli ja meni. Ja hyvin menikin! Toipuminen on ollut nopeaa ja vihlovat kivut ovat poissa. Onneksi! Alkuun muutamina päivinä vähän vielä hermo vihoitteli, mutta ei sen enempää. Nyt on nikamat luudutettu yhteen ja ainoa mikä vielä muistuttaa leikkauksesta on tietysti arpi kaulalla, joka sekin on parantunut hyvin, sekä niskaan tuleva kipu jos makaan liikaa niskani varassa. Kuten sohvalla, tyynyihin nojaten ja känny kädessä. Joten makuut on nyt tehty vähäksi aikaa. Nukkuma-asento ei aiheuta kipua kun niska on vaakatasossa. Uskalsin käväistä jo markkinoillakin, 2 viikkoa leikkauksesta, kun sain poikani kanto-avuksi (raskaiden nostojen tekeminen kiellettiin 4 viikoksi). Ja täytyy myöntää, että piristi kyllä ihanasti taas päästä iloiseen tunnelmaan ja tavata teitä asiakkaita. Sain niin hurjasti taas uskoa omaan tekemiseeni. (kuva on Vesilahden Murinoilta) Nyt on sairaslomaa jäljellä enää tämä viikko ja sitten iskee karu paluu työelämään.. Alkaa jo vähän stressaamaan...

 Heipsan!  Nyt on saatu vakuutuksesta myöntävä päätös leikkaukseen ja sinne mennään nyt jo ensi maanantaina 8.5. Toisaalta ihanaa, toisaalta hirveää!! Leikkaus tehdään helsingin Mehiläisessä. Sinne suuntaan sitten sunnuntaina hovikuskini (äiti) kanssa hotelliin yöksi koska paikalla pitäisi olla jo aamulla 6:45..  Alkaa muuten jo jännittään..  Sitten tietysti tuli pieni stressitekijä vielä leikkauksen lisäksi. Olen tippunut kelan rahoille jo huhtikuun 18. ja tästähän ei ole työnantaja minulle mitään ilmoittanut. Joo toki oma vika (pikkusika) kun en ole asiaa seurannut. Mutta olisi ollut hyvin ystävällistä laittaa vaikka meiliä asiasta. No tänään sitten pikapikaa hakemusta kelaan ja pankkiinkin toive lyhennysvapaasta pariksi kuukaudeksi. Huh..tiukkaa tulee. No, onneksi on muutama jälleenmyyjä, joilta tulee myyntiä jonkin verran. Valmiita korujakin on kotona paljon, joten saan lähetettyä täydennyksiä. Ja toki kaikki tilaukset verkkokaupastani auttavat! Tänään vienkin L...

Ollaankin jo kevään puolella! Mulla meni syksy ja talvi sairastellessa. Heti tuossa syyskuussa, vaatehuoneremontin keskellä, selkä pamahti. Välilevy pullistui ja siinä sit maattiin puoltoista kuukautta. Alkuun käveltiin keppien varassa kun ei sietänyt painoa laittaa vasemmalle koivelle juurikaan. No onneksi pääsin hyviin käsiin fyosioterapiaan ja saatiin jumiutuneet lihakset ja lukkiutuneet nikamat pikkuhiljaa palautuun. Ja sain harjoitteilla vähän lisättyä lihaskuntookin. Pullistumahan sinne jäi, mutta se ei onneks paina hermoo. Noh, siitä aloin tosiaan kuntoutuun loppuvuotta kohden. Mulle oli sitten tammikuulle sovittu aika sappileikkaukseen. Nykyäänhän ne tehdään tähystyksillä ja niistä on aikas nopea palautuminen. Saikkuakin vaan 1,5 viikkoa. SIIS YLEENSÄ! Mutta ei mulla...tietenkään! Mun sisäelimet oli haudannu sappirakon jonnekin niiden keskelle. Normaalisti se on tuossa heti pinnalla. Tähystyksellä alotettiin, mutta ongelmallisen sijaintinsa takia, tuli ongelmia ...