Uusi vuosi ja vanhat samat jutut..

 Morjentes!

Sehän olisi sitten -22 alkutekijöissään. Joka puolelta saa lukea kuinka on kovasti suunnitelmia tälle vuodelle ja kuinka on jotain uutta tuloillaan ym.. Mä voin myöntää, että mulla ei ole.  Ihan näillä samoilla mennään kun viime vuosikin. Tai sen verran vois jättää pois, ettei sitä sairaalarumbaa tarvitsisi ottaa uusiksi.

Se onkin yksi syy miksi en niin kauheasti intoile minkään tavoitteen perässä. Puolitoista vuotta sitten otin tavoitteeksi lyödä itseni läpi korumarkkinoilla. Kävisin kaikissa tapahtumissa, mitä isompi sen parempi. Ja tietenkin niitä pienempiäkin, että saan Kasaamon esille. Aika paljon pyörinkin eri puolilla ja melkeimpä joka viikonloppu oli jotain tapahtumaa. Sitten tapahtui jäätynyt olkapää ja korona ja aivoinfarkti ja ja .... Korona jyllää edelleen, olkapää on melkeimpä parantunut, pääkoppakin, mutta  vähän jähmeempänä kuin ennen.

Päänsärkyä ei onneksi taas ole ollut tuon joulun jälkeen. Toivottavasti pysyykin poissa. Mutta muuten olen huomannut, että ei vaan pää kestä jos yrittää liikaa tsempata. Tarvitsen nykyään vielä enemmän tylsiä hetkiä, että voin vain tuijottaa eteeni ja antaa aivojen levätä. Jos on liikaa hälyä ja touhottamista, väsähdän ja ärsyynnyn. Tästä syystä otin taas töissä puheeksi sen lyhennetyn työajan. Alkaa oikeasti tuntumaan siltä, että se tulisi todella tarpeeseen.

Loppuvuodesta alkoi taas entinen harrastus, kutominen, kiinnostaan, siitä onkin noin 3 vuotta kun viimeksi kudoin. Ennen tippui sukkia ja tumppuja puikoilta aika useinkin. Sitten korut vei mennessään ja kutominen loppui kuin seinään. No nyt onkin taas puikot heilunut tuonkin ajan edestä. Tuloksena nyt 2x säärystimet ja kesken jäänyt villasukkaparikin alkaa jo pian valmistumaan. Yksi tähän harrastukseen liittyvä oirekin on palannut: kaupassa käydessä on vaikeaa ohittaa lankahylly, edes vähän vilkaisematta sitä.

Tosin nyt huomasin, verratessani uutta sukkaa vanhaan, sen olevan paljon pienempi. Samat silmukkamäärät ym, mutta käsialani on vaan tiukempaa kuin 3 vuotta sitten. No, sehän tarkoittaa sitten sitä, että kudon vielä kolmannen sukan, niin saan yhden parin! Onneksi on niin into pinnassa, että menee kevyesti sekin.

Sairaalassa ollessani latasin itselleni äänikirja-äpin, että saisin päiväni kulumaan vähän paremmin. Alkuun se tuntui todella oudolta. Kiinnitin enemmän huomiota lukijan ääneen ja monotoniseen lukutapaan, kuin itse tarinaan. Mutta en olisi kirjaa jaksanut lukea, joten päätin kuunnella, aikani kuluksi. Se kirja on edelleen kesken...

Nyt innostuin uudelleen kokeilemaan ja se osoittautui oikein mukavaksi kun voi kuunnella tarinaa ja silti voi touhuta kaikenlaista samalla. Tosin jos esim. kirjoitan, lasken silmukoita, suunnittelen korua, ym. missä tarvii keskittymistä, äänikirja menee paussille. Nyt on äänikirjoja tullut ahmittua jo 5 vai oliko jo 6 kpl. Ja kun yhdistää kutomisen ja äänikirjan, niin oioioi..Kyllä nyt on löytynyt mulle sopiva harrastus-kombinaatio. Kotityötkin sujuu ihan huomaamatta.. melkein..

Siitä tulikin mieleeni, että toteutin pitkään miettimäni hankinnan uuden vuoden aattona. Poika kun muutti pois, vei hän mennessään meidän Dysonin, johdottoman, pussittoman, tehottoman imurin. Ja kuten edellisestä lauseesta saattaa huomata, en ollut siitä kauhean harmissani. Joten aloin sitten katselemaan imureita ja ensimmäinen mikä tuli vastaan, kirjoitettuani hakusanaksi imuri, oli - robotti-imuri. Hmmm, luempa muutamat arvostelut.. Mietin tätä vaihtoehtoa jo tuon aiemman imurin hankinnan yhteydessä, mutta en sillon uskaltanut vielä upottaa siihen rahaa. No nyt sen sitten tein. Tarviihan sitä joskus hemmotellakin itseään! Siivoaminen kun on mulle kuin kirosana. 

Uuden vuoden aatto menikin sitten hauskasti, seuraillessa uuden kotiapulaisen puuhia, jonka nimesin Maijaksi. Kyllä se on näppärä vekotin! Tosin käytössä ollut vasta sen kerran. Ensin odotin, että saan joulukuusen pois jaloista ja sitten odotin, että saan johdot rullattua pois apurin tieltä. Ja nyt odotan, että jään ensi viikoksi yksin (ekan kerran moneen vuoteen!!!) . Sitten on aika taas päästää botti puuhiinsa.


Näin kun lukee tätä tekstiä, huomaan, että olihan tässä jokunen uusi juttu mullakin. 

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät keikkuen tulevi!